BRAC

Menestyvät organisaatiot ovat aina kiinnostavia. Miksi ne menestyvät? Mikä tekee niistä ainutlaatuisia? Miten ne toimivat ja uudistuvat?  Miten ne ovat erilaisia kuin kilpailijansa?

BRAC on menestyvä organisaatio. Se ei ole erityisen tunnettu, ainakaan rikkaissa länsimaissa. Esimerkiksi Hesarin ja Ylen hauilla ei löytynyt siitä yhtään juttua. BRAC perustettiin Bangladeshissa 40 vuotta sitten. Sen tehtävänä oli tarjota katastrofiapua sodan runtelemassa maassa. Pian järjestö jo laajensi toimintaansa ja keskittyi kehitykseen pidemmällä aikajänteellä. Nykyisin BRAC on työntekijöiden määrällä mitattuna maailman suurin voittoa tavoittelematon järjestö. Suuri se onkin. BRAC:lla on yli 120 000 työntekijää. Se toimii useissa Aasian ja Afrikan maissa ja lisäksi Haitissa. Ugandaan BRAC tuli vuonna 2006 ja jo nyt se on maan suurin NGO. BRAC:n rahoituksesta ehkä 70 – 80 % järjestyy omasta takaa, erilaisten kannattavien liiketoimintojen kautta. Samalla nämä bisnekset kuitenkin hyödyttävät köyhiä ja niistä saatavat rahat investoidaan takaisin järjestön toimintaan.

Kun puhutaan vaikkapa Kiinan tai Etelä-Korean taloudellisesta menestyksestä ja köyhyyden vähenemisestä, kehitysapua ja järjestöjä ei juuri mainita. Puhutaan julkisen sektorin toimista ja taloudesta. Toisaalta kun The Economist kirjoittaa Bangladeshin kehittymisestä, BRAC saa runsaasti positiivista palstatilaa.   

Millainen organisaatio BRAC sitten on? Ainakaan se ei yritä erikoistua johonkin kapeaan erikoisalaan. Se tekee melkein mitä vain – pyörittää kouluja, myöntää mikrolainoja, tarjoaa lakipalveluita, kehittää maataloutta, tukee terveyspalveluiden tarjontaa ja niin edelleen.  Skaala on usein huikea. Esimerkiksi BRAC-kouluja on 66 000 ja niissä opiskelee 1,8 miljoonaa lasta.

BRAC:n arvot ovat innovatiivisuus, integriteetti, kaikkien ottaminen mukaan ja tehokkuus. BRAC:ia pidetään bisneshenkisenä sekä siksi, että se huomioi markkinavoimat ja kannustimet toiminnassaan, että siksi että BRAC:ia johdetaan tehokkaasti ja ammattimaisesti. BRAC on aidosti dynaaminen ja innovatiivinen. Yksi tuore innovaatio on turvallisen synnytyksen mahdollistava tarvikepaketti, jonka BRAC:n omistava sosiaalinen yritys valmistaa 28 sentillä ja myy BRAC:lle 32 sentillä. BRAC:n kouluttamat ”terveyspromoottorit” (eli yleensä paikalliset naiset) myyvät näitä sitten eteenpäin 40 sentillä.  BRAC myös kouluttaa kylien ja slummien naisia auttamaan synnytyksissä. BRAC kutsuu tätä synnytyspakettia ”nuukaksi innovaatioksi”, hindiksi jugaad.

BRAC:n ote on myös hyvin tutkimuspainotteinen. Järjestö haluaa tietää, mikä oikeasti toimii. Tämä ei ole mitenkään itsestään selvää. Lukuisat NGO:t arvioivat tuloksiaan tavoilla, jotka eivät oikein kestä lähempää tarkastelua. Kenties ne eivät osaa tehdä kunnollisia arviointeja. Puhetta monitoroinnista, arvioinnista ja vaikuttavuudesta kyllä piisaa. Aavistelen, että monet järjestöt eivät myöskään ole valmiita katsomaan totuutta silmästä silmään. Pienessä itsepetoksessa on mukavampi elää, kuin ymmärtää koko totuus omasta toiminnasta ja joutua muuttumaan rajusti.

BRAC:n toimintakulttuuriin vaikuttavuuden arviointi tuntuu kuitenkin olevan sisäänrakennettua. Annan esimerkin. Kuulin perjantaina BRAC:n edustajan esityksen, jossa hän kertoi BRAC:n työstä ugandalaisten nuorten työllistymiseen ja elinkeinoihin liittyen. BRAC:n ”ELA-kerhojen” toimintaa arvioidaan jo valmiiksi monivuotisten kontrolloitujen, satunnaistettujen tutkimusten avulla. Tällaisessa tutkimuksessa vertaillaan tuloksia ELA-kylien ja ”ELAttomien” kylien välillä. ELA-kerho on tytöille ja nuorille naisille suunnattu kerho, jossa saa leikkiä ja viihtyä, mutta jossa myös puhutaan tärkeistä asioista (esimerkiksi seksuaalikasvatusta) ja opitaan perustaitoja oman elannon ansaitsemisesta.

BRAC:n edustaja kertoi myös, että järjestö on tukenut nuorten ammatillista kouluttautumista kahdella tavalla: oppisopimuksella ja luokkahuonekoulutuksella. Mutta kumpi tapa on tehokkaampi? BRAC:n vastaus on ilmeinen – selvitetään! Ensin vuonna 750 nuorta jaetaan kahteen ryhmään. Arvaatte varmaan jo? Puolet ”kisälleiksi” ja puolet kouluun. Sitten seurataan ja arvioidaan.

BRAC:n perustaja Fazle Hasan Abed korostaa, että on oltava rehellinen tulosten suhteen ja että on tiedettävä mitä tekee. Sama ratkaisu ei käy kaikkialle, aina on tutkittava ja analysoitava.